"Olipa kerran poika, joka oli matkalla kouluun. Hän päätti poiketa kioskin kautta, ja ostaa vaahtokarkkeja. Poika teki sen, ja tallusteli kouluun. Luokassa pojan opettaja kysyi pojalta: "mitä helvettiä sinä poika luulet tekeväsi??!!" .. Poika vastasi hämillään, että oli ollut matkalla kouluun, ja päätti poiketa ostamaan vaahtokarkkeja, tuli kouluun ja nyt syö niitä. Opettaja oli ihan raivoissaan ja passitti pojan rehtorin kansliaan. Kansliassa Rehtori kysyi pojalta miksi tämä oli tänne joutunut. Poika vastasi olleensa matkalla kouluun, ja päättänyt poiketa ostamaan vaahtokarkkeja kioskilta, meni luokkaan ja söi niitä, jolloin opettaja oli käskenyt pojan kansliaan. Rehtori suuttui silmittömästi ja erotti pojan koulusta. Poika käveli hyvin hämillään kotiin, jossa äiti oli häntä vastassa.
Äiti kysyi minkävuoksi poika näytti niin surkealta. Poika vastasi olleensa ollut menossa kouluun, mutta päättänyt poiketa matkalla ostamaan kioskista vaahtokarkkeja ja mennyt luokkaan niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet välittömästi kansliaan, ja jossa rehtori oli sitten pojan erottanut, ja nyt poika oli tässä. Äiti kalpeni, ja käski pojan odottamaan isää kotiin tulevaksi. Isä tuli vihdoin kotiin, ja ryntäsi kysymään pojalta, mitä hänellä oli kerrottavanaan. Poika vastasi olleensa ollut matkalla kouluun, mutta poikennut kioskiin ostamaan vaahtokarkkeja ja kävellyt kouluun niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet kansliaan ja josta rehtori oli hänet erottanut ja äiti oli kalvennut. Isällä pullistuivat verisuonet päästä, ja hän huusi, ettei tunnista poikaa omaksi lapsekseen ja että hänellä ei ole mitään asiaa enää koskaan kotiin. Poika oli erittäin hämillään, mutta pakkasi repun ja lähti kadulle.
Aikansa liftattuaan viereen pysähtyi rekkakuski, joka otti pojan kyytiin. Kuski kysyi pojalta, miksi poika iltamyöhään tienlaidassa liftaa surkeana. Poika vastasi olleensa ollut matkalla kouluun, mutta poikennut kioskiin ostamaan vaahtokarkkeja ja kävellyt kouluun niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet kansliaan ja josta rehtori oli hänet erottanut ja äiti oli kalvennut ja isä ei ollut tunnistanut omaksi pojakseen, vaan oli käskenyt lähteä muualle. Rekkakuski pysäytti rekan samantien tienlaitaan ja karjui pojalle ettei ole koskaan pahempaa kuullutkaan ja ulos hänen rekastaan. Poika tippui kyydistä, ja jäi tienlaitaan istumaan. Hetken kuluttua paikalle kaarsivat poliisit. Poliisit kysyivät minkätähden poika niin harmistuneelta näytti. Poika vastasi olleensa ollut matkalla kouluun, mutta poikennut kioskiin ostamaan vaahtokarkkeja ja kävellyt kouluun niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet kansliaan ja josta rehtori oli hänet erottanut ja äiti oli kalvennut eikä isä ollut enää tunnistanut omaksi pojakseen vaan käskenyt lähteä kotoa, ja poika oli liftannut rekkamiehen kyytiin, joka oli tarinan kuultuaan nakannut myös hänet haukkujen kera ulos. Poliisit kimpaantuivat, kaivoivat aseet ja remmit esiin ja sulkivat pojan poliisiauton takapenkille. Poika kuljetettiin putkaan, jossa putkatoveri kysyi häneltä minkätähden poika oli sinne joutunut. Poika vastasi hänelle olleensa ollut matkalla kouluun, mutta poikennut kioskiin ostamaan vaahtokarkkeja ja kävellyt kouluun niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet kansliaan ja josta rehtori oli hänet erottanut ja äiti oli kalvennut eikä isäkään ollut tunnistanut omaksi lapsekseen vaan nakannut pois kotoa, ja liftatessaan rekkamiehen kyytiin hänkin oli pojalle suuttunut ja poliisit tulivat ja tässä hän nyt on. Sellitoveri pieksi pojan.
Kului viikkoja ja poika määrättiin tuomioistuimen eteen. Tuomari pojalta kysymään, mikä on pojan selitys. Poika kertoi olleensa ollut matkalla kouluun, mutta poikennut kioskiin ostamaan vaahtokarkkeja ja kävellyt kouluun niitä syömään, jolloin opettaja oli käskenyt hänet kansliaan ja josta rehtori oli hänet erottanut ja äiti oli kalvennut eikä isäkään ollut tunnistanut omaksi pojakseen vaan nakannut pois kotoa, jolloin hän liftasi rekkamiehen kyytiin, joka hänkin tuohtui pojalle, ja heitti ulos rekasta, jolloin poliisit tulivat ja veivät putkaan jossa häntä piestiin, ja tässä hän nyt oli. Tuomari kimpaantui myös kuten arvata saattaa, ja tuomitsi pojan kymmeniksi vuosiksi vankeuteen.


Kun tuomio oli päättynyt, ja poikakin jo varttunut mies, päätti hän hyvin hyvin hämmentyneenä lähteä viimein ottamaan kotiväeltä selvää siihen, minkävuoksi häntä kaikki niin suuresti vihasivat. Mies asteli vankilasta, ja päättäväisenä lähti ylittämään katua mielessään vain se, että pian hän saisi vastauksen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen. Kunnes kulman takaa tuli auto ja mies kuoli.


Mitä opimme tästä?

: Katso aina oikealle- vasemmalle ja vielä kerran oikealle- ennen kuin ylität tien!